Koska syksyllä kirjoittelu jäi koulu- ja työkiireiden vuoksi hieman vähäiseksi, jäi myös kisaraportti PM-kisoista kirjoittamatta. Videoita näistä kisoista ei valitettavasti ole luvassa (vaikka olen aiheesta liiton johtoa kritisoinut), joten sen suurempia suoritusanalyysejä en myöskään lähde kirjoittamaan.
Nordic Pole Fitness Championship järjestettiin Suomessa toista kertaa ja perinne jatkuu vielä ainakin vuonna 2018. Sitä seuraavana vuonna, eli 2019, kun Suomi isännöi MM-kilpailuja on epätodennäköistä että kahta isoa KV-kisaa vuoteen mahtuu. Eli toiveissa on, että joku muu pohjoismaista ottaisi PM-kisat hoitaakseen ja jatkossa järjestysvastuu vuorottelisi eri maiden kesken.
Suomalainen tankotanssiurheilu on kulkenut vuoden aikana pitkän matkan. Ensimmäinen POSA:n (silloinen IPSAF) alainen kilpailu 9.9.2016 järjestetty NPFC avasi oven pitkäaikaiselle yhteistyölle ja kehitykselle, josta ainakaan itse en ollut osannut unelmoida.
Suomi on tankotanssin kärkimaita paitsi kilpailumenestyksellä, myös järjestöaktiivina. WHEA, eli Suoman tankotanssiliiton kattojärjestö, ottaa ensivuodesta alkaen hoitoonsa koko POSA:n antidoping toiminnan ja tuo täten ensimmäisenä maailmassa tankotanssin WADA:n alaisuuteen. Vuonna 2018 kaikki kansainvälisissä kilpailuissa (EM, PM ja MM) kilpailevat allekirjoittavat ADT-sopimuksen ja vuodesta 2019 tämä laajenee koskemaan kaikkia POSA:n alaisia kilpailuja.
Tekemistä riittää kuitenkin vielä. Kilpailun jälkeen keskustelua käytiin kilpailujen markkinoinnista ja yleisöystävällisyydestä. Heti alkuun oli selvää, että jatkossa tankotanssikisoja ei enää järjestetä samana päivänä vahvin mies lajien jälkeen vaan omana tapahtumanaan. Lisäksi on nostettava PM-kilpailujen profiilia nimenomaan kansainvälisenä kilpailuna ja pohdittava, miten ulkomaalaisia kilpailijoita saataisi enemmän houkuteltua Suomeen. Liiton tulevaisuuden suunnitelmista lisää kuitenkin toisessa postauksessa.
Itse kisasta jäi fiiliksiä varsinaisena kisapäivänä oikeastaan aika vähän. Olin valmistellut kaikki tuomareiden paperit, kilpaijoiden ohjeistukset ja muun oheismateriaalin tällä kertaa hyvin eli kerrankin itse kisapäivä sujui ilman suurempia yllätyksiä. SM-kisojen pienehkö “pisteskandaali” muistutteli vielä tuomaribriiffauksen aikana takaraivossa, mutta tällä kertaa pistelinjaus osui servästi täysin kohdilleen, sillä MM-kisojen pisteet olivat lähes täysin linjassa PM-kilpailujen pisteiden kanssa!
Kilpailijoista Olavi, Sanni, Line ja Sami esittivät saman ohjelman MM ja PM-kisoissa ja kaikkien näiden suoritusten pisteet ovat kaikki pelottavan linjassa. Line Norremark 78,03/74,7 ja Sami 74,30/72,233. Jokainen suoritus onnistuu tietysti aina hieman eri tavoin, eli pisteet eri osioiden kesken vaihtelevat jonkin verran eri kilpailuissa. Olavin ja naisten vedot ehdin katsoa ja mielestäni ne olivat varsin samaa tasoa kuin Suomessa. Uskallan sanoa, että suomalaiset tuomarit osaavat asiansa!
Kilpailuun mahtui tottakai myös haasteita. Osa (erityisesti ulkomaalaisista) kilpailijoista kärsi pito-ongelmista, jotka haittasivat suorituksia. Tämä herätti keskustelua paitsi olosuhteista, myös tuomareiden ammattitaidosta. Kilpailutilanteet ovat aina henkisesti hankalia ja joskus tunteiden kuumentuessa kommentointi voi myös tuomareita kohtaan olla melko äänekästä. POSA:n säännöissä on kuitenkin selkeästi määritelty, että urheilijan tulee käyttäytyä tuomaristoa kohtaan aina kunnioittavasti ja asiallisesti. Tämä on asia, josta en tule joustamaan. Tuomarointia ja pisteitä on tervettä ja sallittua kritisoida aina silloin tällöin, mutta lopulta tulos on vain hyväksyttävä ja siirryttävä eteenpäin.
LATAA TULOKSET: POSA/FPFF Nordic Pole Fitness Championship
Päivän ehdoton kohokohta oli tietysti Sanni Erämiehen upea uusi Suomen ennätys, 118 pistettä! Aikaisempi ennätys oli Oona Kivelän 2016 PM-kilpailuissa saama 117,10 pistettä. Oli aika hankalaa istua loppukisan ja palkintojen jaon ajan tämän tiedon päällä ilman, että sitä olisi tehnyt mieli huutaa kaikille.
Lopulta kolmikko taisteli itsensä järjestykseen 2. Evelina Dambrauskaite ja 3. Tuuli-Anna Asplund, jotka molemmat ovat loistavia esikuvia kenelle tahansa! Evelina on noussut tauon jälkeen uudestaan kisalavoille ja löytänyt uuden terveellisemmän suhtautumisen urheiluun. Tuuli-Anna pääsi kilpailuun peruutuspaikalta viikon varoitusajalla ja sai tästä huolimatta tehtyä upean suorituksen!
Ennakkotunnelmissa mainitsin odottavani erityisesti yli 110 pisteitä ja vähintään 40 rikkoutumista tuomaroinnin taiteellisessa osiossa. Nämä tavoitteet täyttyivät siis täydellisesti! Sannin pisteet A 52,50, E 58,00 ja D 7,50 yht. 118 pistettä. Yli 40 kipusivat myös Evelina sekä miesten sarjan ainoa kilpailija Roman Konanchuhk (Saksa).
Puhtaimmet suorituspisteet jakautuvat tällä kertaa hyvin eri sarjojen kesken. Sannin lisäksi B-juniori Anni Korpilampi (54,00) ja masters +40 -sarjan Meri-Tuuli Roihankorpi-Sirviö (51,33) rikkoivat 50 rajan e-pisteissä.
Harmillisesti Anni Korpilampi ei osallistunut MM-kilpailuihin tänä vuonna. Olisin halunnut nähdä miten Annin taso asettuu kansainvälisesti. Pisteiden perusteella tämä nuori nainen olisi tällä hetkellä sijoittunut EM-kisoissa toiseksi ja MM-kisoissa viidenneksi!
Sannin voitto keräsi jonkin verran huomiota lehdissä ja haastatteluissa sivuttiin tärkeitä aiheita, kuten valmentaminen ja ammattimainen treenaaminen. Kilpailullisen tankotanssin kehittyessä urheilijat ja valmentajat joutuvat tekemään yhä suurempia rahallisia uhrauksia, eikä satojen tuhansien Veikkaus-tukirahoista päästä nauttimaan todennäköisesti koskaan.
