Tankotanssin maailmanmestaruudesta kilpailee tällä hetkellä tanssijoiden lisäksi myös kaksi liittoa: International Pole Sports Federation eli IPSF ja International Pole Sports & Arts Federation eli IPSAF.
Suomen tankotanssiliitto FPFF järjestää tällä hetkellä kisoja IPSAF:n alaisuudessa, mutta ei aikaisempien lausuntojen mukaan ole sulkenut pois mahdollisuutta yhteistyöhön myös muiden liittojen kanssa ja haluaa tukea myös IPSF:n kilpailuihin tähtääviä urheilijoita parhaansa mukaan.
Jutun kirjoitusaikaan perustettiin myös Pole Sports Finland, joka tähtää yhteistyöhön IPSF:n kanssa. Vielä virallista kilpailukalenteri tai -suunnitelmia ei kuitenkaan ole julkaissut, mutta Suomessa saattaa tulevaisuudessa olla mahdollisuus kilpailla myös IPSF:n alaisuudessa.
Olen osallistunut molempien järjestöjen tuomarikoulutukseen ja seurannut erityisesti IPSF:n toimintaa jo jonkun aikaa. IPSF:n säännöillä en ole koskaan käytännössä tuomaroinut, joten sääntöjen monimutkaisuuteen vaikuttaa varmasti myös oma kokemattomuuteni.
IPSF:n antama tiedote antaa IPSAF:n synnystä vähintäänkin mielenkiintoisen, joskin tietysti yksipuolisen kuvan. Myös IPSF:n puheenjohtajan Kate Coatesin toimintaa on ajoittain kritisoitu epäasialliseksi, joten molemmilla järjestöillä lienee hieman parannettavaa tässä suhteessa. Kate Coates ei (ilmeisesti) edusta henkilökohtaisilla lausunnoillaan IPSF:ää, mutta kuten Alex Schukinin artikkelista voidaan päätellä, nämä henkilökohtaiset mielipiteet ovat joskus vaikuttaneet myös järjestön toimintaan. Koen kuitenkin omituiseksi, että kaikki IPSF:n tapahtumat on luotu Coatesin henkilökohtaisella facebook-tilillä, ei liiton tilillä, joten erottelu henkilökohtaisten ja liiton asioiden välillä voi olla välillä vaikeaa (esim. Hollannin MM-kisat). Coates on vuosien varrella ollut mukana myös monissa muissa konflikteissa ja aiheuttanut lausunnoillaan runsaasti huomiota.
Maailmalla on muitakin usean eri järjestön alaisuudessa toimivia lajeja, joten tilanne ei ole täysin poikkeuksellinen. Tankotanssi on myös laji, jonka sisällöstä ja tulevaisuudesta ei sen lyhyestä olemassaolosta johtuen olla vielä täysin yhtä mieltä. Molempien liittojen toiminnassa ja näkemyksissä on kuitenkin minusta puolensa ja haluan olla osana molempien toimintaa, tai ainakin pysyä niin sanotusti menossa mukana. Tällä hetkellä ainakin USA, Brasilia, Sveitsi, Venäjä, Ranska, Italia, Kroatia, Slovakia, Ukraina ja Suomi ovat IPSAF:n leirissä ja mielenkiinnolla odotan, mikä tilanne on ensivuoden MM-kisojen aikaan.
Liittoja vertaillessa on syytä huomioida, että IPSF ajaa vahvasti tankotanssia olympialajiksi ja tämä on vaikuttanut myös IPSF:n kilpailusääntöihin:
- Kilpailija saa viettää koko suorituksen aikana korkeintaan 30 sekuntia lattialla.
- Suoritus ei saa sisältää tiettyjä haastavia voimisteluelementtejä (esim. voltit).
- Kilpailukappale ei saa sisältää lyriikoita.
Lattiallaoloaikaan ja akrobaattisiin elementteihin liittyvät säännöt ovat käsittääkseni kansainvälisen voimisteluliiton vaatimia. Olympiakysymys on itsessään jo paljon keskustelua aiheuttava aihe, johon paneudun paremmin toisessa artikkelissa. Lyhyesti totean kuitenkin, että minusta on huolestuttavaa miten paljon kansainvälisellä voimisteluliitolla on ollut sananvaltaa IPSF:n pisteytyksessä, jos huhut pitävät paikkansa.
Keskityn vertailussa nyt kuitenkin siihen mikä kilpailijoita liitoissa koskettaa eniten, eli sääntöihin ja vertailen molempia ainoastaan pole sport tai pole fitness tyylisuunnan näkökulmasta. Jätän tällä kertaa huomiotta myös parien pisteytyksen, sillä paritankoilussa ei ole vielä Suomessa juuri kilpailtu ja sarja on minullekin melko tuntematon.
IPSAF verrattuna IPSF:n
IPSAF on vielä nuori järjestö ja tämä näkyy järjestön toiminnassa. IPSAF:n Code Of Points on paljon keskeneräisempi ja epämääräisempi kuin IPSF:n. Liikkeille ei ole sanallista selitystä ja monet liikkeet voisi kuvista tulkita monin eri tavoin. Uudessa COP:n versiossa on paremmin piirretyt kuvat, mutta kaipaisin vielä itse sanallisia ohjeita. Tuomarin ja kilpailijan tehtäväksi jää arvioida, mitä järjestö on kuvillaan tarkoittanut ja tiedän jo useampia tapauksia, joissa ongelmia on ollut.
IPSF:n ongelma on mielestäni monimutkaiseksi ja kankeaksi paisunut arvostelu ja organisaatiorakenne. Käsittääkseni myös Suomen tankotanssiliitto selvitti yhteistyömahdollisuuksia IPSF:n kanssa, mutta yhteistyö ei IPSF:n liiallisista vaatimuksista johtuen tuntunut kannattavalta.
Jos IPSAF jatkaa aktiivisesti toimintansa kehittämistä, on sillä kuitenkin mielestäni kaikki mahdollisuudet nousta IPSF:n todelliseksi haastajaksi. Haluaisin myös muistuttaa, että tuomaroidessani noudatan tietysti kyseisen liiton linjauksia ja sääntöjä ja arvostelen suoritukset sääntöjen mukaan, riippumatta siitä mikä oma henkilökohtainen mielipiteeni säännöistä tai suorituksesta on.
IPSF
- Perustettu vuonna 2008
- Puheenjohtaja Kate Coates
- Tavoitteena saada tankotanssi olympialaisiin
- Maksimipisteet 88 (compulsory 18, artistic and choreography 20, technical bonuses 25, technical deductions 25)
- Code Of Points: http://www.polesports.org/ipsf/document-policies/
- Online-tuomarikoulutusohjelma
- Ranking-lista
- MM-kisat heinäkuussa
IPSAF
- Perustettu vuonna 2016
- Puheenjohtaja Davide Lacagnina
- Tavoitteena huomioida myös tankotanssin taiteellinen puoli
- Maksimipisteet 148 (difficulty 13, artistic 60, execution 75)
- Code Of Points: http://ipsaf.com/who-are-we/organisation-chart-statuts/
- MM-kisat joulukuussa
- Keskeneräiset nettisivut, huonosti informaatiota
| IPSF | IPSAF | |
|---|---|---|
| Pakolliset liikkeet | 20% | 9% |
| Tekninen toteutus | 58% | 50,5% |
| Taiteellisuus | 22% | 40,5% |
Kummassa liitossa minun kannattaisi kilpailla?
Suomalaiselle tankotanssijalle helpointa on tietysti osallistua Suomen tankotanssiliiton alaisiin kilpailuihin ja päätyä näin IPSAF:n alaisuuteen. Halutessaan suomalaiset kilpailijat voivat kuitenkin ilmoittautua muiden maiden IPSF:n avoimiin kilpailuihin, joista jokaisen maan 1-3 parasta saa osallistumisoikeuden MM-kisoihin.
Jos rahat ja resurssit riittävät, suosittelen tietysti jo kokemuksen vuoksi osallistumaan aivan kaikkeen mahdolliseen. Ainakin aluksi. Toistaiseksi molempien liittojen kisat on järjestetty vähintäänkin kelvollisesti, joten mitään syytä töisen järjestön boikotointiin ei ole.
Seuraavaksi luvassa tiivis ja informatiivinen kattaus molempien liittojen tämän hetkisestä pisteytyksestä (IPSAF:n vuoden 2017 pisteytystä ei ole vielä tätä kirjoittaessa julkaistu). Jos sinulla on kysyttävää pisteytyksestä, jätä kommentti. (:
Toimin ensivuonna Suomen tankotanssiliiton kouluttajana sekä IPSAF:n alaisten kilpailujen päätuomarina. Kaikkia kilpailemisesta kiinnostuneita suosittelen tutustumaan FPFF:n nettisivuin osoitteessa www.tankotanssi.net sekä liittymään liiton facebook-ryhmään. Ryhmästä löytyy myös kirjoittamani suomenkielinen yhteenveto IPSAF:n säännöistä. Kannattaa huomoida, että Suomessa noudatettavat säännöt poikkeavat mm. ikärajojen ja tankojen osin kv-säännöistä.
Kiinnostaako tietää kummasta minä pidän enemmän? Hyppää yhteenvetoon.
Pisteytys ja säännöt
Eriävistä termeistä huolimatta molempien järjestöjen pisteytys on lopulta melko samanlainen painotuseroja lukuunottamatta.
IPSF:n tuomaripaneliin kuuluu yksi taiteellisuutta arvioiva tuomari, yksi teknisiä lisäpisteitä arvosteleva tuomari, yksi teknisiä vähennyksiä arvosteleva tuomari ja kaksi pakollisia liikkeitä arvostelevaa tuomari. Yhteensä viisi tuomaria ja lisäksi päätuomari.
Paneelin kokoonpano on mielestäni todella omituinen. Miksi ainoaa hyvin yksiselitteistä (compulsory) kategoriaa arvostelee kaksi tuomaria, mutta ainoaa todella mielipiteille altista kategoriaa (artistic and choreography) vain yksi?
IPSAF:n suuri tuomaripaneeli koostuu 4 taiteellisuutta arvioivasta tuomarista, 4 teknistä toteutusta arvioivasta suoritustuomarista ja 2 pakollisia liikkeitä arvioivasta teknisestä tuomarista sekä päätuomarista. Näin ollen esimerkiksi MM-kisoissa suuressa paneelissa istuu 11 arvostelevaa tuomaria, joiden pisteistä lasketaan painotettu keskiarvo. Mielestäni tämä on huomattavasti IPSF:n yksittäisten tuomareiden mielipiteitä luotettavampi systeemi. Kansallisissa ja alueellisissa kisoissa myös IPSAF:n paneeli voi olla pienempi (2-3 x artistic, 2-3 x execution, 1-2 x difficulty), mutta kokoonpano on täysin päinvastainen kuin IPSF:llä.
Tuomarikoulutuksen aikana IPSF:n kouluttaja rauhoitteli epäluulojani toteamalla, että yleensä ihmisillä on vaikeustasoista ja taiteellisuudesta melko samanlainen mielipide, eli keskiarvojen laskeminen olisi turhaa. Lisäksi hän huomautti, että sama taiteellinen tuomari arvioi koko sarjan, jolloin hän on ainakin tasaisesti puolueellinen kaikille. On siis ilmeisesti ihan ok, etteivät eri kisoista saadut pisteet välttämättä ole vertailukelpoisia ja ranking siten luotetettava.
Muutoin taiteellisuuden arvostelu on molemmilla järjestöillä melko samanlainen. IPSAF:n pisteytyksessä siitä vain voi saada huomattavasti suuremman pisteosuuden. Molempien järjestön taiteellisuutta arvioiva tuomari arvostelee esityksen ja liikkeiden omaperäisyyttä, esiintyjän itsevarmuutta sekä koreografian tasapainoisuutta (mm. lavan ja tankojen käyttö) ja tanssi- ja akrobatiaosuuksien vaikeutta.
Pakolliset liikkeet
Molemmissa kilpailuissa kilpailija myös ilmoittaa suorittamansa pakolliset liikkeet ennakkoon. IPSF:n kilpailuissa 11 ja IPSAF:n kilpailuissa 10 kappaletta. IPSAF:n pisteytyksessä pakollisten liikkeiden painoarvo on melko pieni ja kilpailijan kannalta olisi yleensä järkevämpää valita liike, jonka pystyy suorittamaan täydellistäkin paremmin, kuin hieman paremman pistearvon omaava vaikeampi liike. Toisin sanoen pisteytys tukee nimenomaan taiteellisia urheijoita.
Jotta pakollinen liike olisi hyväksytysti suoritettu, tulee sen täyttää seuraavat ehdot:
Notkeusliikkeet: vähintään 180 asteen spagaatti
Voimaliikkeet: vähintään 2 sekuntin pito vartalo oikeassa asennossa (esim. lattian suuntaisesti)
Pyörähdykset staattisella tangolla: Vähintään yksi kierros tangon ympäri
Pyörivällä tangolla tehdyt liikkeet: Vähintään kaksi kierrosta tangon ympäri
Lisäksi osalla liikkeistä on omia erikoisehtojaan, koskien esimerkiksi liikkeen suuntausta suhteessa tankoon tai lattiaan (esim. “body is parallel to the floor”).
Jos olet menossa kilpailemaan, tarkista järjestävän järjestön pisteytys tarkemmin. Joidenkin liikkeiden vaatimukset eroavat yllä olevasta jonkin verran järjestöstä riippuen.
IPSAF:lla on dynaamisten liikkeiden kategoria, jossa liikkeiden vaatimukset on eroteltu erikseen. IPSF:lla kaikki pisteet dynaamisuudesta annetaan teknisissä lisäpisteissä.
Pakollisten liikkeiden bonuspisteet
Kilpailija voi hakea bonuksia pakollisten liikkeiden yhdistämisestä. Toisinkuin IPSAF:n säännöissä, joissa tunnetaan vain yhdenlainen bonus, IPSF:n säännöissä on peräti kolme erilaista bonusta eri vaatimuksilla (pyörähdysten yhdistäminen staattisella tangolla, liikkeiden yhdistäminen pyörivällä tangolla ja liikkeiden yhdistäminen pyörähdykseen staattisella tangolla). IPSF bonusjärjestelmä ei ole läheskään niin helppo ymmärtää kuin IPSAF:n, joka on erotellu mm. liikkeen ja pyörähdyksen yhdistelmät COP pyörähdyscomboina. IPSF ei myöskään annan bonuspisteitä pelkästään staattisten elementtien yhdistämisestä staattisella tangolla.
Tekninen toteutus
IPSF:n kilpailuissa kilpailija täyttää erilliselle lomakkeelle myös tekniset lisäpisteet, joita odottaa suoritukselta saavansa. Lomakkeiden täyttäminen on sinällään melko yksinkertaista, mutta IPSF:n teknisten lisäpisteiden määritelmät ovat haastavia.
Acrobatic catches: AC Acrobatic catches are defined as a release of all contact from the pole, so there is no contact by any part of the body for a brief moment and re-gripping (“catching”) the pole. An athlete may either move up or down the pole and/or change directions/positions when performing a catch.
Dynamic combinations on spinning or static pole: DC Dynamic combinations refer to a combination of two separate dynamic movements where the body is in a powerful control of momentum. The athlete must demonstrate a high level of control of centripetal force where at least one part of the body releases from the pole. E.g. dynamic movements can include regrips, drops, acrobatic catches, jump-outs, etc. They should be executed in quick succession with no pause between the two dynamic movements to be awarded this bonus. A repetition of a dynamic combination will be awarded a maximum of two times e. g. if an athlete executes a fonji six times (from shoulder mount to brass monkey/flag grip counts as one movement), only the first four fonjis (2 combinations) will be awarded. Also, only 1 regrip can be included in a dynamic combination. +0.5 (Max 3 pts)
Liikkeitä ei nimittäin ole selkeästi määritelty. Acrobatic catch on mikä tahansa liike, jossa kilpailijan koko vartalo irtoaa tangosta hetkeksi. Näin ollen esimerkiksi fonjissa AC:ksi lasketaan vain olkapäältä kainaloon hyppäävä vaihe, mutta ei kainalosta olkapäälle hyppäävä vaihetta (koko vartalo ei irtoa (yleensä) tangosta).
Dynaamisen yhdistelmän määritelmä on vieläkin kryptisempi. Vuodesta 2017 alkaen dynaamisia yhdistelmiä on koskenut (epävirallinen) sääntö, jonka mukaan leg swichejä (eli nopeita vaihtoehtoja sisä- ja ulkojalan pitojen välillä) ei enää lasketa tarpeeksi dynaamisiksi.
Liikkeiden vapaamuotoisella määrittelyllä ennalta määrättyjen liikkeiden tai yhdistelmien sijaan on etunsa, IPSF:n pisteytys mahdollistaa paljon enemmän luovuutta ja pisteiden antamista rajattomasti lähes mistä tahansa tangolle tehtävistä liikkeistä. IPSAF:n dynaamisten liikkeiden valikoima COP:ssa on rajallinen, mikä rajoittaa kilpailijoiden monipuolisuutta huomattavasti.
Teknisiä bonuksia arvosteleva tuomari arvostelee IPSF:n pisteytyksessä kuitenkin myös suorituksen yleistä vaikeustasoa ja tämä on mielestäni sääntöjen pahin heikkous. Saman tuomarin tulisi siis pystyä arvioimaan oliko alle sekunnissa suoritettu acrobatic catch irti kokonaan irti tangosta ja sen perään tehty pudotus yli metrin mittainen (ja oliko kyseessä riittävän nopea siirtymä, että kokonaisuus voidaan laskea dynaamiseksi yhdistelmäksi). Ja tässä kohtaa on hyvä muistaa ettei tuomari siis tiedä yhtään minkälaistä irrotusta tai pudotusta kilpailija on tarkoittanut – eikä siis tiedä mitä odottaa.
Saman tuomarin pitäisi samaan aikaan myös merkitä ylös kaikkien suoritettujen liikkeiden vaikeustaso (ja näin ollen myös tietää ja muistaa minkä arvoisia kaikki liikkeet suunnilleen ovat COP:n mukaan). Lopussa kaikkien kategorioiden liikkeiden kokonaispisteistä lasketaan keskiarvot, jotka lisätään teknisiin lisäpisteisiin. Melkoisesti hommaa yhdelle ihmiselle. Toisin sanoan, virheiden riski on todella suuri. Teknisistä lisapisteitä vastaava tuomari vastaa lähes kolmanneksesta koko kilpailijan saamista pisteistä.
IPSAF:n tekninen tuomari tekee ainoastaan vähennyksiä, eli toimii kuten IPSF:n teknisistä vähennyksistä vastaava tuomari. IPSAF:n säännöissä yksittäiset vähennykset merkitsevät hieman vähemmän kuin IPSF:n säännöissä, jos vähennyksen suuruus suhteututaan mahdollisiin maksimivähennyksiin. Esim. virheellisestä nilkan ojennuksesta IPSAF vähentää 0.5p (väh. 150 vähennystä aiheuttaa nollasuorituksen) ja IPSF 0.2p (väh. 125 vähennystä aiheuttaa nollasuorituksen).
Virhepisteitä annetaan siis esimerkiksi huonosta nilkan tai polven ojennuksesta, huonoista siirtymistä (liikkeiden tai lattian ja tangon välillä), liikkeiden huonosta esityssuunnasta, käsien kuivaamisesta, liukastumisista, putomisista sekä tangon tai lavan puutteellisestä hyödyntämisestä.
Yhteenveto
Itse pidän IPSAF:n arvostelusta kokonaisuutena enemmän. Säännöt ovat mielestäni selkeämmät sekä kilpaijoille että tuomareille. Tai olisivat, jos niitä ei olisi kirjoitettu niin epäselvästi.
Jos voisin valita molempien liittojen parhaat puolet niin täydellinen listani sisältäisi siis:
- IPSF:n selkeä ja laaja code of points
- IPSF:n ajantasainen ja tehokas tiedotus
- IPSAF:n pakollisten liikkeiden kategoriat: notkeusliikkeet, voimaliikkeet, pyörähdykset, dynaamiset liikkeet ja pyörivät elementit (mikä tahansa voima- tai notkeusliike tangolla, tähän voisi myös tuoda rinnalle vain spinnitangolla onnistuvat elementit)
- IPSAF:n bonuspistejärjestelmä
- IPSAF:n tuomaristo (vähintään 2 taiteellista ja suoritustuomaria)
- IPSAF: mahdollisuus käyttää myös lyriikkaa sisältäviä kappaleita (vaikka olenkin itse pikkuhiljaa alkanut pitää enemmän kappaleista joissa laulua ei ole)
- IPSF:n tuomarikoulutusjärjestelmä
- IPSAF:n kilpailukalenterin ajoitus (karsinnat tammi-marraskuussa, MM-kisat joulukuussa)
Nopealla vilaisulla huomaan, että IPSF:n toiminnassa pidän oikeastaan vain hyvin organisoidusta koulutustoiminnasta, tehokkaammasta tiedotuksesta ja selkeämmin kirjoitetusta Code of Pointsista. Molemmat ovat onneksi asioita, joissa IPSAF voi hyvinkin nopeasti parantaa. (: Lisäksi pidän myös siitä, ettei IPSAF ainakaan toistakseksi ole ollut yhtä olympia-orientoitunut.
